Työvoimatoimistojen toiminnassa huomattavia eroja
KTM Sanna-Mari Hynnisen kansantaloustieteen väitöskirjan ”Matching in Local Labour Markets: Empirical Studies from Finland” (Kohtaanto paikallisilla työmarkkinoilla: Empiirisiä tutkimuksia Suomesta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Monojit Chatterji (University of Dundee, Scotland, UK) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen.
Sanna-Mari Hynnisen väitöstutkimuksen mukaan työpaikkojen täyttäminen alueellisilla työmarkkinoilla Suomessa on vaikeutunut. Työpaikkojen täyttämisessä on kuitenkin selkeitä ja pysyviä eroja työvoimatoimistojen välillä. Mikäli kaikki alueet toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tehokkain alue, täyttyneiden työpaikkojen määrä kasvaisi yli 10 prosentilla kuukaudessa.
– Osa eroista johtuu siitä, että työnhakijoiden ominaisuudet ja avoimien työpaikkojen vaatimukset eivät vastaa. Merkittävä osa eroista johtuu kuitenkin muista tekijöistä. Työvoimatoimistojen toimintakulttuureissa lienee eroja niiden suhteessa paikalliseen elinkeinoelämään, minkä seuraukset näkyvät työpaikkojen täyttymisnopeudessa, Hynninen kertoo.
Työpaikat täyttyvät tehokkaimmin tiheästi asutuilla alueilla. Silti juuri isommissa kaupungeissa on eniten ongelmia työnhakijoiden osaamisen ja työpaikkojen vaatimusten yhteensovittamisessa. Isoissa kaupungeissa työntekijöiden koulutustason nostaminen edistäisi työpaikkojen täyttymistä parhaiten.
Työvoiman ulkopuolelta tulevia rekrytoidaan työttömien ohi
Hynnisen tutkimus osoittaa, että pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty avoinna oleviin työpaikkoihin. Korkeasti koulutettuja ja työvoiman ulkopuolelta tulevia, esimerkiksi valmistumassa olevia opiskelijoita, rekrytoidaan innokkaammin kuin työttömiä.
– Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta on tärkeää. Se passivoi ihmistä, ja myös työnantajat ajattelevat pitkäaikaistyöttömien olevan passiivisia, Hynninen toteaa.
Suomalaiset työmarkkinat ovat muuttumassa myös työnantajan näkökulmasta. Työpaikkojen houkuttelevuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Myös julkinen työvoimapalvelu on uuden edessä. Sen on toimittava työllisyyden edistäjänä kasvavien kohtaanto-ongelmien oloissa.
– Tämä edellyttää työvoimatoimistoilta läheistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja toimimista syvällisen informaation välittäjinä työnhakijoiden ja yritysten välillä, Sanna-Mari Hynninen toteaa.
Väitöskirjassaan Hynninen tutki työmarkkinoiden kohtaantoa Suomessa vuosina 1991-2004. Aineistona hän käytti työministeriön kuukausikohtaista rekisteriaineistoa työnhakijoista sekä avoimista ja täyttyneistä työpaikoista työvoimatoimistoittain. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Jyväskylän yliopisto (rehtorin raha), Yrjö Jahnssonin säätiö sekä Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto.
Lisätietoja:
Sanna-Mari Hynninen, p. FI +358 142603334 Call tai FI +358 405826863 Call , sanna-mari.hynninen@econ.jyu.fi. Tiedottaja Liisa Harjula, p. FI +358 142601043 Call , tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics, ISBN 978-951-39-2842-1, ISSN 1457-1986; 56. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. FI +358 142603487 Call , myynti@library.jyu.fi.
|
|