Talouskriisi mahdollisuus Suomelle

Talouskriisi mahdollisuus Suomelle

Maailman laajuiseksi talouskurimukseksi muuttunut rahoitusmarkkinakriisi on paljastanut Suomen vientivetoisen kansantalouden haavoittuvuuden ja johtanut viime vuonna yhteen Euroopan jyrkimmistä bruttokansantuotteen pudotuksista. Vaikka kriisi on iskenyt voimalla lähes kaikkiin vientivetoisiin talouksiin, niin Suomen talouden tilannetta on pahentanut kolme tekijää.

Ensimmäinen tekijä on se, että Suomen viennin arvosta yli puolet syntyy 25 suuren yrityksen toimesta ja että monet näistä yrityksistä ja niitä tukevat alihankkijat toimivat sektoreilla, joilla tuotantoa siirtyy jatkuvasti halvempien kustannusten maihin. Toinen tekijä on pieni palvelusektori, jonka kehitys on jäänyt selvästi vertaismaittemme jälkeen. Kolmas tekijä yhdistää kahta edellistä ja koskee Suomen talouden vähäistä kansainvälistymistä niin ulkomaisen pääoman kuin osaajienkin puolesta.

Hyvää kriisiä ei kuitenkaan kannata heittää hukkaan ja sen myötä meille on avautunut

mahdollisuuden tarkastella rakentavan kriittisesti taloutemme rakenteita ja löytää uusia kestävän taloudellisen kehityksen uria. Pelkkä panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan ei riitä takaamaan menestystä jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Ratkaisevaa on se miten Suomen talous kykenee kansainvälistymään. Tämä edellyttää, että Suomeen saadaan huomattavasti nykyistä enemmän sekä ulkomaalaisia osaajia että sijoituksia.

Ulkomaalaisten osaajien kohdalla Suomi on perinteisesti ollut selvästi muita pohjoismaita jäljessä ja nyt myös ulkomaisten sijoitusten osalta välimatka erityisesti Ruotsiin ja Tanskaan on talouskriisin myötä entisestään kasvanut jälkimmäisten eduksi. Mikäli tämä kehitys jatkuu, kykymme pitää hyvinvointiyhteiskuntamme pohjoismaisella tasolla vaarantuu.

Rohkaisevaa on kuitenkin havaita, että ainakin paperilla Suomen vahvuuksiin kuuluvat hyvinvointi- ja ympäristösektori ovat niiden harvojen sektorien joukossa joiden kohdalla suorat ulkomaiset sijoitukset ovat kasvaneet talouskriisin aikana. Toisaalta on huolestuttavaa, että Suomessa ei näilläkään sektoreilla ole kovin monta kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystä mikä vahvistaa OECD-maiden keskinäisen kansainvälistymisvertailun tuloksia. Esimerkiksi koulutussektorilla Suomessa ei liene yhtään kasvuyritystä, joka olisi laajentunut ulkomaille toisin kuin naapurimaassamme.

Kansainvälisesti on voitu havaita, että uudet innovaatiot syntyvät sekä muuttuvat tuotteiksi ja palveluiksi tavallisimmin korkeaa teknologiaa hyödyntävissä pk-yrityksissä, jotka toimivat monikulttuurisessa ympäristössä ja joilla sitä kautta on enemmän sijoituskanavia käytössään. Suomen menestymisen kannalta tulee olemaan ratkaisevaa kyetäänkö meillä luomaan edellytykset toimintaympäristölle, joka mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämisen.

Suomen talouden kansainvälistyminen on nostettava kansalliseksi prioriteetiksi siten, että se tukee korkean lisäarvon innovatiivisten pk-yritysten syntymistä ja kasvua. Tavoitteena tulee olla Suomi, joka on houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille osaajille ja sijoittajille kuin Ruotsi tai Tanska.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi on panostettava voimakkaasti tuotteistamiseen ja markkinointiosaamiseen. Menetämme kultaisen tilaisuuden mikäli jätämme patenttien määrän tai suomalaisen koulujärjestelmän hienon sijoittumisen kansainvälisesti hyödyntämättä myös taloudellisessa mielessä.

Kansainvälistymisen edistämistoiminnan eri resursseja on tehokkaasti hyödynnettävä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi siten, että ulkomaalaispolitiikan, elinkeinopolitiikan, vienninedistämisen ja diplomatian toimijat lukevat Suomen kestävän taloudellisen kasvun prioriteeteikseen.

Kimmo Sinivuori

Commercial Counsellor

Ministry For Foreign Affairs Of Finland