Make Trade, Not War -seminaari Pietarissa 6.-8.10.2011

Suomen Toivo -ajatuspaja ja CES järjestivät loppuviikon mittaisen seminaarimatkan Pietariin. Tilaisuudessa tarkasteltiin monipuolisesti EUn ja Pohjoismaiden yhteistyön tilaa Venäjän kanssa. Energiapolitiikka, kauppapolitiikka, Baltian ja Venäjän suhteet, pohjoismainen yhteistyö Venäjä-suhteissa ja anteeksiannon mahdollisuudet kansainvälisessä politiikassa saivat asiantuntevan käsittelyn seminaarin luennoitsijoilta. Seminaarin diat löydät täältä:

Professori Kari Liuhto: Energy From Russia With Love
Senior Adviser Torkil Sorensen: Russo-Nordic Cooperation
Professori Tuomas Forsberg: Hard to say sorry!
Director Andreas Klein: 20 years off leash: Baltic states and Russia
Dr. Arto Luukkanen: The Spirit of Russia

Vanhoja "Etusivun-juttuja" Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnasta.

Suomen Toivo -ajatuspajan kolme uusinta teosta

Julkinen hallinto yhteiskunnan rakentajana on voimakas kannanotto julkisen vallan valtaoikeuksien ja tehtävien vähentämisen puolesta. ”Mitä useampia asioita valtio tekee, sitä vähemmän se saa aikaan ja sitä kielteisemmin siihen suhtaudutaan.”

Lumedemokratia-kirjaan perustuva Quasi-Democracy pohtii suomalaisen demokratian puutteita ja markkinamekanismin heikkoa juurtumista maassamme.

Palveluhaaste-kirjanen puolestaan esittelee Ruotsin kuntasektorilla suosiotaan kasvattaneen menettelytavan kunnallisten palvelujen avaamiseksi yksityisille haastajille.

Lue lisää tai tilaa, julkaisut ovat maksuttomia.

Lue Ajatuspajan uusin lehti "WHAT´S UP, EU?

Aiheesta kirjoittaneet Milla Roos, Sixten Korkman, Arto Aniluoto ja Piia-Noora Kauppi. Lataa tästä.(Pdf-muodossa)

Kuvassa kansanedustajat Harri Jaskari, Sofia Vikman ja Pauli Kiuru sekä Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen

What’s Up EU –aamukahvit Tampereella

Suomen Toivo –ajatuspaja ja CES järjestivät Eurooppa-aiheisen aamukahvitilaisuuden Tampereella 13. kesäkuuta. Tarkoituksena oli keskustella hallitusohjelman Eurooppa-poliittisista linjauksista, mutta tunnetusta syystä Euroopan tilannetta analysoitiin ilman tarkkoja hallitusohjelmakirjauksia.

Panelisteina tilaisuuteen osallistuneet pirkanmaalaisedustajat keskustelivat erityisesti EUn tulevasta roolista Euroopassa. Ovatko hätäluotot ja kriisitoimet viemässä euroaluetta kohti liittovaltiota, siirtävätkö kriisitoimet valtaa jäsenvaltioilta EU:n instituutioille – onhan julkisuudessa kuultu esimerkiksi ehdotuksia euromaiden yhteisestä valtiovarainministeriöstä ja Eurobondeista? Tilanne nähtiin kaiken kaikkiaan vaikeana, kun kritiikkiä Eurooppa-politiikkaan kuulee yhä enemmän niin kriisimaissa kuin maksajamaissa.

Tietokirjailija Seppo Niemelä

Ajatuspajat arvioivat toimintaansa

Puolueita lähellä olevat ajatuspajat järjestivät yhteisen arviointiseminaarin 10.6.2011. Seminaarin aiheena oli ajatuspajojen viiden ensimmäisen vuoden toiminta. Edustettuina tilaisuudessa olivat Suomen Toivo -ajatuspaja, e2, Vasemmistofoorumi, Vihreä ajatuspaja, Lokus ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Ajatuspajat olivat tilanneet ulkopuolisen arvion Seppo Niemelältä, joka aikanaan Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman johtajana esitti think tankkien perustamista Suomeen. Arviossaan Seppo Niemelä havaitsi ajatuspajojen ottaneen kukin oman tiensä, keskittyneen itselleen ominaisiin teemoihin, kohderyhmiin ja toimintamuotoihin. Suomen Toivo -ajatuspajan Niemelä totesi painottuneen kunnallispolitiikkaan ja Suomen EU-politiikkaan. Lue Seppo Niemelän koko arviointiraportti täältä.

Kuvassa Antti Vänskä ja Maria-Elena Cowell

What'Up Russia -lounasseminaari 9.9.2011

CESn ja Suomen Toivo -ajatuspajan lounasseminaarissa 9. syyskuuta kuultiin pääministeri Kataisen kansainvälisten asioiden erityisavustajaa Antti Vänskää Venäjän tilanteesta, Venäjän ja EUn suhteista sekä Venäjän ja Suomen kahdenvälisestä yhteistyöstä. Venäjän tilanteesta Vänskä totesi, että reaalipalkoilla mitattuna taloudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut myönteistä kehitystä erityisesti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun ansiosta. Huolenaiheina ovat edelleen mm. suuri raaka-aineriippuvuus ja heikko demografinen kehitys. Poliittisesti leimallista on ollut pyrkimys sisäisen yhtenäisyyden parantamiseen ja suurvalta-aseman vahvistamiseen. Venäjän ja EU:n välillä on suhteellisen paljon asiantuntijatason yhteistyötä, mikä harvemmin näkyy julkisuudessa. Yhteistyön tavoitteet, varsinkin taloudessa, ovat kunnianhimoiset. Suomen ja Venäjän suhde on hyvä, vaikka käytännön tasolla on ollut ajoittain häiriöitä (mm. kiistat puutulleista ja rajaliikenteen ruuhkat), jotka toisaalta kertovat maiden välisestä vilkkaasta vuorovaikutuksesta. Vänskä totesi edelleen, että Suomella on paljon Venäjä-osaamista, vuorovaikutus poliittisella ja virkamiestasolla on runsasta.

Kuvassa kansainvälisten asioiden sihteeri Berit Teeäär Viron IRL-puolueesta sekä johtaja Arto Aniluoto Eurooppalaisesta Suomesta

Via Politica- yleisötilaisuus Narinkkatorilla 16. huhtikuuta 2011

Finanssioikeuden professori Jaakko Ossa

Verotuksen tila ja tulevaisuus -seminaari Turussa 26.1.2011

Joukko oikeustieteen opiskelijoita, eduskuntavaaliehdokkaita ja heidän taustajoukkojaan osallistui Hetemäen työryhmäraportin pohjalta käytyyn keskusteluun Turun yliopistolla.

Professori Jaakko Ossa esitteli raportin pääkohdat ja totesi, että suomalaisessa verojärjestelmässä on kaksi erityispiirrettä: henkilöverotuksessa ansiotulot ja pääomatulot on eriytetty ja kiinteistöverotuksen tuotto on Suomessa alhainen mm. maa- ja metsätilojen verovapauden takia.

Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen analysoi eri eturyhmien ja puolueiden reaktioita Hetemäen raporttiin. Virolainen pahoitteli, että vastuullinen kokonaisnäkemys jää julkisuudessa eturyhmien edunvalvontaintressien ja oman edun ajajien näkemysten jalkoihin.

Professori Martti Häikiö oli puolestaan huolissaan ehdotuksen voimattomuudesta suhteessa Suomen makrotalouden haasteisiin ja peräänkuulutti ehdotuksia valtion taloudellisen roolin voimistamisesta. Mikään valtio ei voi olla poliittisesti vapaa ja itsenäinen, jos on taloudellisesti kuralla ja yritykset ulkomaalaisten omistuksessa. Taloudellinen fennomania tulee nostaa Hetemäen hienosäädön rinnalle keskusteluun.

Huom! Katso myös Jaakko Ossan blogikirjoitus Hetemäen raportista ja Ossan seminaarissa esittämät diat.

Transatlanttiset suhteet vedenjakajalla

Suomen Toivo –ajatuspaja kokosi asiantuntevan joukon alustajia ja keskustelijoita American baariin brunch-seminaariin maanantaina 22. marraskuuta. Seminaarissa kysyttiin onko perinteinen Euroopan ja USAn suhde vielä voimissaan vai väljähtymässä nopeasti strategista merkitystään kasvattavan Aasian kustannuksella. Riittääkö yhteinen arvopohja elävän yhteistyön pohjaksi vielä tänä päivänä?

USAn Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vakuutti, että Yhdysvallat on edelleen sitoutunut keskinäisiin suhteisiin ja että esim. kaupan alalla yhteistyö ei ole koskaan ollut niin vilkasta kuin nyt. Hän muistutti, että kahdenvälinen kauppa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kattaa 30 % globaalista taloudesta, ja Yhdysvaltojen suorista investoinneista yli puolet suuntautuu yhä Eurooppaan. Oreck myös painotti elävämme murroskautta maailmassa, jossa Facebook on nopeimmin kasvava yhteisö: vanha kansakunta-ajattelu ei enää siihen päde.

Professori Tuomas Forsberg analysoi Yhdysvaltojen ja Euroopan ns. pehmeää valtaa. Presidentti Obaman valtaisa suosio Euroopassa on jatkunut valtaannousun jälkeenkin, mutta tämä ei kuitenkaan näy tuloksissa eli todellisissa politiikan teoissa. Läpimurtoa ei Forsbergin mukaan ole tapahtunut siksi, että Yhdysvaltojen ”pehmeää” ja ”kovaa” valtaa ei voi erottaa toisistaan. Forsberg vertasi EU:n asemaa arvomallina vegaanin elämäntapaan: moni tunnustaa sen normatiivisen mallin ja arvostaa sitä, mutta ei halua itse seurata esimerkkiä. Hän totesi myös, että transatlanttiset suhteet ovat niin vahvalla pohjalla, ettei Yhdysvaltojen presidentin vaihtuminen niitä horjuta.

Suurlähettiläs Jukka Valtasaari arvioi Suomen aikanaan laskeneen puolueettomuuden ankkurin ja pitäneen sen pohjassa, vaikka maailma ympärillä - mukaan lukien NATO - on jo moneen kertaan muuttunut. Hän alleviivasi, ettei Yhdysvaltojen ja Euroopan tiiviille kumppanuudelle ole vaihtoehtoja, eikä liittoutumaa ole ilman yhteisiä arvoja.

Lopuksi Mark Fischer Saksassa sijaitsevasta Marshall-säätiöstä valitteli miten paljon puhumme pahaa toisistamme ja että Euroopassa on pitkältä historiasta kumpuavia antiamerikkalaisia tunteita. Fischer myös totesi, että Euroopan ja Yhdysvaltojen tulisi löytää yhteinen ääni maailmassa, jossa ongelmat ovat yhä enenevässä määrin globaaleja; aikaa ei ole enää paljon, ja lännen pitäisi ryhdistäytyä, Fischer sanoi.

Nina Suomalainen esitti panelisteille kysymyksen globalisaatiosta ja erityisesti Afrikan nousevasta taloudellisesta ja poliittisesta merkityksestä.

Seminaarin puheenjohtajana toimi journalisti Petri Sarvamaa.

Työnantajat toivovat maahanmuuttajien yhdenvertaista kohtelua

Kokoomuksen Talouspoliittinen seura, eduskuntaryhmä ja Suomen Toivo –ajatuspaja järjestivät 11. marraskuuta keskustelutilaisuuden työperäisestä maahanmuutosta ja työvoiman tarpeesta.

Panelisteiksi oli kutsuttu toimitusjohtaja Juha Hetemäki Skanskalta, kehittämispäällikkö Tuula Meres-Wuori Palmeniasta, rekrytointipäällikkö Tom Åberg Sodexolta sekä kansanedustaja Arto Satonen. Panelistit totesivat, että Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, kun työmarkkinoilta poistuu vuodessa 15 000 työntekijää enemmän kuin uusia tulee.

Paneelin yritysedustajat toivoivat, että ulkomaalaisen työllistämiseen liittyvä byrokratia tarveharkintamenettelyineen, työlainsäädännön ja työehtosopimusten yksityiskohtineen saataisiin kevyemmäksi. Byrokratian karsiminen ei tarkoita valvonnan vähenemistä. Päinvastoin nyt työehtoja ja lainsäädäntöä poljetaan usein tietämättömyydestä ja prosessin monimutkaisuudesta johtuen. Byrokratiatalkoiden lisäksi yritykset toivoivat yleisen ilmapiirin muuttuvan myönteisemmäksi ulkomaalaisia kohtaan.

Osaajista kilpailevat muutkin vanhenevasta ikärakenteesta kärsivät maat, ulkomaalaisvihamielinen asenne ei helpota osaajien rekrytoimista. Illan aikana todettiin myös, että suomalaista keskustelua vaivaa maahanmuuttoilmiön käsittely jäsentymättömästi, yhden käsitteen alla. Työmarkkinoiden toimivuuden teemoilla ei ole paljonkaan tekemistä vaikkapa perheenyhdistämisprosessin yksityiskohtien kanssa, nyt niistä kuitenkin keskustellaan saman otsikon alla.

METROPOLIMME 2030

NÄKÖKULMIA HELSINGIN SEUDUN KEHITTÄMISEEN

Lähestyvät eduskuntavaalit ja hallitusohjelmasta käynnistyvät valmistelut sähköistävät  metropolialueen tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Huoli valtakuntamme veturin kilpailukyvystä ja asukkaiden viihtyvyydestä yhdistää yli puoluerajojen, mutta keinoista suotuisan kehityksen turvaamiseksi ollaan eri mieltä – myös puolueiden sisällä.

Tällä kirjalla Suomen Toivo -ajatuspaja, Kokoomuksen think tank, haluaa tuoda keskeisten  kokoomuspäättäjien näkemyksiä esille ja yleiseen arviointiin. Päätöksenteon rakenteet ja palvelujen tuotantotavat tulevat Helsingin seudulla varmasti muuttumaan, mutta edetäänkö ratkaisuissa kuntien itsehallinnon vai valtiovallan linjausten pohjalta? Kokoomuksella keskeisenä alueen vallankäyttäjänä on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Julkaisu on loppunut, mutta se on talletettavissa omalle koneelle pdf_muodossa täältä.

Helsingin Sanomien digilehden arvio aiheesta ja kirjasta löytyy täältä. Samoin myös Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilän haastattelu samasta Metropoli aiheesta.

IRL:n puheenjohtaja Mart Laar, Viro

Itämeren talouskehitys perustuu kasvualojen tunnistamiseen

Suomen Toivo –ajatuspaja järjesti lauantaina 23. lokakuuta suomalais-virolaisen seminaarin Itämeren alueen historiallisesta kehittymisestä ja erityisesti talouden haasteista tulevina vuosina.

Kokoomuksen ja virolaisen sisarpuolueen IRLn puoluehallitusten, neuvonantajien ja asiantuntijoiden yhteinen seminaari kuuli mm. professori Martti Häikiön analyysin Itämeren maiden historiallisesti erilaisista ratkaisuista suurvaltojen uhkan edessä toisen maailmansodan aikana. Häikiö pohdiskeli myös onko ulkoinen imperialismi edelleen uhka Suomelle ja Virolle, uhkaako EU-integraatio kansallista suvereniteettia ja onko suvereniteetin kunnioituksen puute uhka EUlle.

Seuraavaksi IRLn puheenjohtaja Mart Laar kertoi Viron valmistautumisesta eurovaluuttaan siirtymiseksi ja talouden syöksykierteen oikaisemiseksi vaadituista toimista. Hallituksen suosion säilymisen, tiukoista leikkauksista huolimatta, Mart Laar sanoi johtuneen siitä, että myrkyt määräsi oma hallitus, ei EU tai Maailmanpankki tai joku muu ulkopuolinen taho.

Lopuksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen tarjosi oman näkemyksensä Suomen ja Viron tulevalle taloudelliselle menestykselle. Hän totesi pohjoisen ”kurivyöhykkeen” (discipline belt) olevan jo nyt brändi, jonka positiivista mielikuvaa voidaan hyödyntää uusia menestysalueita rakennettaessa mm. puhtaan ruuan ja veden sekä vihreän teknologian aloilla.

Metropolikyselyn loppuraportti valmistunut

Suomen Toivo –ajatuspajan verkkokyselyn loppuraportti metropolialueen tulevaisuudesta on valmistunut. Lähes 200 kokoomuslaista valtuutettua ja yhdistysjohtajaa on antanut oman arvionsa Metropolialueen kehitystrendeistä.

Kysely suunnattiin kaikille Helsingin ja Uudenmaan Kokoomuksen alueella toimiville kokoomuslaisille kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille sekä yhdistysjohtajille. Verkkokyselyn tarkoituksena oli saada vastaajien arvioit Uudenmaan alueen kehittymisestä vuoteen 2020 mennessä. Trendiarvioita kysyttiin johtamisen ja päätöksenteon osalta, MAL-teemoista (maankäyttö, asuminen ja liikenne) sekä sosiaalisen koheesion ja alueen kilpailukyvyn kehittymisestä. Raportissa kuvataan päättäjien näkemyksiä pääkaupunkiseudun sekä kehysalueiden näkökulmista. Silmiin pistävää tuloksissa on vastausten suuri hajonta jopa saman kunnan ja saman puolueen päättäjien kesken. Numeraalisten jakaumien lisäksi raportti sisältää runsaasti vastaajien vapaamuotoisia kommentteja.

Tilaa raportti täältä tai tallenna tästä (pdf)

Toimittajat Taneli Heikka ja Katja Boxberg

Toivo Lunch Club pohti demokratian ja markkinatalouden tilaa Suomessa seminaarissaan 28.5

Pohdintojen käynnistäjiksi lounasseminaariin oli kutsuttu runsaasti kohua herättäneet Lumedemokratia-pamfletin vuosi sitten kirjoittaneet toimittajat Katja Boxberg ja Taneli Heikka. Heidän teesinsähän ko. kirjassa on, että konsensus vie rahan ja vallan suomalaisilta. Kilpailu ei toimi suomalaisilla markkinoilla, sisäpiirissä sovitaan asiat tuttujen kesken ja etujärjestöt käyttävät valtaa parlamentin yli.

Vaikka Suomi on kirjoittajien mielestä kilpailukykynsä rapauttanut keskinkertainen siirtymätalous vallitsee Suomessa itsetyytyväisyyden kulttuuri. Ilman tarkkaa erittelyä suomalaiset uskovat olevansa jotenkin erityisen hyviä eikä eriytyneempään argumentointiin olla valmiita. Keskustelukulttuurille on tyypillistä se, että puolustetaan omia asemia eikä etsitä parasta ratkaisua käsiteltävään asiaan. Osansa kirjassa ja siitä käydyssä keskustelussa saivat kansanedustajamme, joista kirjoittajien mukaan vain yhdellä on merkittävämpää kokemusta kansainvälisistä työtehtävistä ulkomailla ja nimenomaan yksityiseltä sektorilta. Kun länsimaisia demokratioita ja avoimemman kilpailun kansantalouksia ei tunne omakohtaisesti voi Suomen tilannetta erehtyä pitämään erinomaisena eikä ihmettele esim. korporaatioiden sulle mulle –politiikkaa.

Kirjan pohjalta käydyssä keskustelussa sanailtiin välillä kiihkeästikin perusväittämien paikkansapitävyydestä. Esitettiin, että markkinat Suomessa ovat avautuneet ja ulkomaistakin kilpailua on tullut lisää ja että parlamentarismin kehtona pidetty brittien parlamentti ei toimi demokraattisemmin kuin Suomen vastaava. Yhtä mieltä keskustelijat olivat siitä, että porvarihallitus ei ole saanut riittävästi aikaan kasvuyrittäjyyden ja innovaatioympäristön kehittämisessä.

Boxbergin ja Heikan alustuksen diat löydät täältä.

Kuvassa puolustusministeri Jyri Häkämies sekä Tieteellisestä neuvottelukunnasta Heikki Räisänen, Kari Raivio, Tuomas Forsberg sekä Balan Pillai.

Tieteellinen neuvottelukunta Puolustusministeriössä

Suomen Toivo -ajatuspajan Tieteellinen neuvottelukunta vieraili tiistaina 4. toukokuuta Puolustusministeriössä ministeri Jyri Häkämiehen vieraana.

Vierailun keskeisimmäksi keskusteluteemaksi nousi suomalaisen puolustustarviketeollisuuden mahdollisuudet kehittyä ja suuntautua kotimaisten tilausten lisäksi vientimarkkinoille. Ministeri Häkämies totesi, että puolustusteollisuuteen ei edelleenkään suhtauduta normaalina teollisuuden alana. Mielikuvat kuolemankaupasta vaikeuttavat neutraalia alan kehitystä. Monet uusimman teknologian pienyritykset taas kokevat vaikeuksia markkinoille pääsyssä sotilaallisen liittoutumattomuuden takia. Kansainvälisen kaupan esteenä EU-alueella ovat myös jäsenvaltioiden protektionistiset käytännöt, joskin vapaakaupan alaa ollaan EUssa laajentamassa.

Tutkimustoiminnan osalta Puolustusministeriö on panostanut ennen muuta Venäjätutkimukseen ja Pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämiseen. Valtion omistajapolitiikan osalta kuultiin erityisavustaja Annukka Mickelssonin näkemys laman vaikutuksista valtion omistajaohjaukseen. Loppukeskustellussa päädyttiin pohtimaan valtion roolia talouselämässä yleensä. Mikä on kokoomuslainen kompromissi konservatiivien hellimän vahvan valtion perinteen ja liberaalien yövartijavaltion väliltä?

Antti Ylikorkala Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:stä (vas.) ja Aatos Hallipelto PricewaterhouseCoopersilta

Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä

Toivo Lunch Clubin toinen tapaaminen keskusteli terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisesta.

Mikä on Kokoomuksen malli terveyspalvelujen rahoittamiseksi, ohjaamiseksi ja tuottamiseksi? Tätä kokoontui arvovaltainen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijajoukko miettimään Toivo Lunch Clubiin perjantaina 9. huhtikuuta.

Tulevien eduskuntavaalien keskeisimpiä teemoja tulee olemaan hyvinvointipalvelujen turvaaminen.

Lue raportti tilaisuudesta kokonaisuudessaan täältä ja tutustu Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n puheenjohtajan Antti Ylikorkalan tilaisuudessa esittämiin dioihin.

Tieteellinen neuvottelukunta YLEssä

Suomen Toivo -ajatuspajan Tieteellinen neuvottelukunta vieraili perjantaina 26. maaliskuuta YLEssä johtaja Olli-Pekka Heinosen vieraana.

Ajankohtaisen rahoitukseen ja hallintoon liittyvän keskustelun lisäksi Heinonen kertasi neuvottelukunnalle YLEn julkisen palvelun tehtävää ja YLEn identiteettiä. YLE ei Heinosen mukaan ole valtion laitos tai kulloisenkin maan hallituksen työkalu vaan suomalaisten yhteinen keskustelufoorumi. Sen tehtävänä on välittää tietoa, tarjota keskustelun ja ajattelun aineksia, sivistää ja tarjota virikkeellistä viihdettä. Suora kytkentä suomalaisiin on YLEn varhaishistorian osuustoimintavaiheen mukaisesti edelleenkin keskeinen tavoite, mikä pitäisi myös tulevissa rahoitusratkaisuissa pitää mielessä. Ajan henki on, että YLEn sivistyksellinen perustehtävä on haalistunut ja talouden logiikka vahvistunut siten kuin mediassa yleensäkin. Keskeistä YLEn toiminnalle on edelleen tarinan kerronnan perinne. Se on kova ydin, vaikka mm. teknologian kehittäminen muuttaa tiedonvälityksessä kaiken muun (ansaintalogiikan sekä tuotanto- ja jakeluprosessin).

Heinosen teesiin siitä, että YLE on muuttunut yhden totuuden tarjoajasta, joka "YLEn korkeasta tornista mäjäytetään kaikelle kansalle", vuorovaikutteiseksi ja useita rinnakkaisia totuuksia jäsentäväksi toimijaksi, herätti neuvottelukunnan jäsenet pohtimaan totuuden luonnetta. Keskustelussa toivottiin, että heiluri ei heilahda yhden totuuden ideasta toiseen laitaan, missä kaikki väittämät ja mielipiteet ovat yhtä totta kuten nettikeskusteluissa näyttäisi helposti olevan. Lopuksi Heinonen korosti, että suomalainen kirjailijoiden ja säveltäjien infrastruktuuri lepää YLEn tekemien tilausten varassa ja uskoi, ettei netti tapa televisiota kuten ei TVkään tappanut radiota. Uusi jakelutekniikkaa pakottaa edellisiä tekniikoita vain keskittymään entistä tiukemmin omiin vahvuuksiinsa.

Olli-Pekka Heinosen tilaisuudessa esittämät diat ovat nähtävissä täällä.

Kehitysyhteistyö

Toivo Lunch Club kokoontui kehitysyhteistyön äärelle

Suomen Toivo –ajatuspajan 10. maaliskuuta järjestämä lounasseminaari keskittyi kokoomuslaisen kehitysyhteistyön linjauksiin eli mikä voisi olla Kokoomuksen kanta niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan.

Tilaisuuden pääalustuksen piti suurlähettiläs Markku Kauppinen, joka puhui kauppaa tukevan kehitysyhteistyön näkymistä.

Raportti tilaisuudesta on täällä ja aiheeseen liittyvään keskusteluun pääset blogikirjoituksen kautta.

Metropolikyselyn ensimmäinen kierros valmis

Suomen Toivo –ajatuspajan verkkokysely metropolialueen tulevaisuudesta on ensimmäisen kierroksen osalta valmis. Lähes 200 kokoomuslaista valtuutettua ja yhdistysjohtajaa on antanut oman arvionsa Metropolialueen kehitystrendeistä. Kakkoskierros, jossa vastaajat voivat kaibroida omia arvioitaan muiden esittämien näkemysten pohjalta, toteutetaan maaliskuun alussa.

Kysely on suunnattu kaikille Helsingin ja Uudenmaan Kokoomuksen alueella toimiville kokoomuslaisille kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille sekä yhdistysjohtajille. Tämä delphi-menetelmää hyödyntävä verkkokysely toteutetaan kahdella eri kierroksella, joissa käytetään samaa peruslomaketta – toisella kierroksella tarkennetaan edelleen ensimmäisen kierroksen tuloksia ja arvioita.

Verkkokyselyn tarkoituksena on saada vastaajien arvioit Uudenmaan alueen kehittymisestä vuoteen 2020 mennessä. Trendiarvioita kysytään johtamisen ja päätöksenteon osalta, MAL-teemoista (maankäyttö, asuminen ja liikenne) sekä sosiaalisen koheesion ja alueen kilpailukyvyn kehittymisestä. Loppuraportin arvioidaan valmistuvan huhtikuun aikana.

Happy Families as a Means of Popularizing Politics

Communication Analysis of The Kokoomus Parliamentary Campaign 2007

Liisa Salekari Tampereen yliopistosta on analysoinut Kokoomuksen vaalikampanjaa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja toteaa johtopäätöksenään:

"The Happy Families campaign, as well as the preceding President of the Workers campaign, were both successes. Both campaigns utilized the marketing paradigms more boldly than their rivals did. Political campaigning in Finland has traditionally been rather conventional in terms of marketing. The Happy Families and The President of the Workers campaign both brought something new to political campaigning in Finland."

Hae koko raportti luettavaksi pdf- muodossa. (7.42 MB)

Jos haluat tilata raportin painettuna tee se täältä.

Kansanedustaja Sanna Perkiö pitämässä kommenttipuheenvuoroa

Ympäristöseminaari eduskunnassa

Sinivihreiden kokoomuslaisten ja Suomen Toivo -ajatuspajan yhteinen ympäristöseminaari Eduskuntatalolla keskiviikkona 18.11. oli menestys. Seminaarisali oli ääriään myöten täynnä, ja keskustelu niin Sinivihreiden ympäristöohjelmasta kuin kokoomuksen ympäristölinjauksista ylipäänsä oli monipuolista.

Sinivihreän verkoston puheenjohtaja Aaro Harju muistutti tilaisuutta avatessaan, että kokoomuksen seuraavassa puoluekokouksessa pitäisi hyväksyä puolueelle uusi ympäristöohjelma. Kokous on jo ensi kesänä, mutta ohjelmatyö ei ole vielä kunnolla edes alkanut. Niinpä sinivihreät haluavat avata ohjelmakeskustelun esittämällä oman ympäristöohjelmansa.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkainen esitteli ohjelman. Hän mainitsi energialinjauksissa olevan vetoa ydinvoiman ja uusiutuvien välillä. Yksimielisyyteen on päästy vain energiatehokkuuden parantamisesta. Hän myös korosti, että turve ei muutu uusiutuvaksi, vaikka siitä kuinka tehtäisiin poliittinen päätös.

Polttoainevero on hyvä ympäristövero. Tiivis yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenne ovat keskeisiä asioita etenkin kaupungeissa, syrjäseuduille Luukkainen taas tarjosi kimppatakseja, kutsujoukkoliikennettä yms.

Itämeren tilaan liittyen Luukkainen sanoi Suomen maatalouden olevan väkilukuun suhteutettuna Itämeren suurin rehevöittäjä. Ympäristötuilla ei ole ollut merkitystä.

Koosteen tuotti Sinivihreiden verkkosivujen päätoimittaja Niko Lipsanen ja se on luottavissa kokonaisuudessaan täällä.

EUn komission edustaja Anders Lindholm korosti, että Itämeri-strategian läpivienti EUn päätöksenteossa on helpompaa, kun strategian erillisbudjetti on mahdollisimman pieni. Lippulaiva-projektien toimeenpanoon Lindholm toivoi lisää paikallis- ja aluehallinnon toimijoita (kaupunkeja) sekä kansalaisjärjestöjä.

Toivo Ajatuspajan ja CES:n yhteinen seminaari keräsi puolisatapäisen yleisön

EU:n Itämeri-strategia: poliittinen johtajuus puuttuu

Toivo Ajatuspajan ja Centre for European Studiesin yhteinen hanke, EU:n Itämeri-strategiaa ja Venäjää pohtinut seminaari, kokosi Helsinkiin ja Tallinnaan talouden, turvallisuuspolitiikan  ja Euroopan unionin  asiantuntijoita pohtimaan strategian (BSS) tilaa ja tulevaisuutta.

Itämeren strategian toteuttaminen  ei ole aivan yksinkertaista, mutta onnistuessaan sen hyödyt jakautuvat niin yksittäisille maille kuin EU:lle. Yksi ratkaisu saattaa löytyä Itämeren  kaupunkien ja alueiden tiiviistä verkostoitumisesta. 

Lisää Itämeriseminaarista täällä.

Fritz Lang

Kaupunki 2020 -elokuvateemasarja

Ajatuspajan elokuvateemasarja käsittää kolme eri aikakauden elokuvaa aiheesta Kaupunki - Metropoli.

Elokuvat esitetään SES-auditoriossa Katajanokalla 27.10., 10.11. ja 24.11.2009 klo 18.00 alkaen. Jokaiseen elokuvailtaan liittyy kyseisen elokuvan teemaan pohjautuva ohjattu keskustelu metropolin kehittämisen vaihtoehdoista.

Sarja käsittää elokuvat:

• Fritz Lang: Metropolis (enlanninkielinen tekstitys)
• Ridley Scott: Blade Runner ja (suomenkielinen tekstitys)
• Francis Lawrence: I Am Legend (suomenkielinen tekstitys)

Täällä lisää ennakkotietoa elokuvista. Seuraa mainontaamme ja osallistu Suomen Toivo -ajatuspajan "Kaupunki 2020" -keskusteluun.

Ilmoittautuminen elokuva-iltoihin täällä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja Tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Martti Häikiö

Tieteellinen neuvottelukunta ja hallitus sparraamassa Jyrki Kataista

Suomen Toivo -ajatuspajan hallitus ja Tieteellinen neuvottelukunta kävivät tapaamassa valtiovarainministeri Jyrki Kataista keskiviikkona 9. syyskuuta. Teemana oli yliopistolain uudistuksen tilanne.

Puheenvuorossaan Jyrki Katainen korosti, että uudistus on historiallinen. Se lisää yliopistojen autonomiaa ja helpottaa ulkopuolisen rahoituksen hankkimista. Kyseessä on merkittävä rakenteellinen ratkaisu, investointi Suomen tulevaan menestykseen. Investoinnit soveltavaan T&K-toimintaan vaativat rinnalleen perustutkimuksen rahoituksen tasokorotuksen.

Katainen kyseli myös julkisen rahan allokoinnin järkevyyttä ministeriöiden sektoritutkimuksen ja yliopistojen välillä. Keskustelussa eri yliopistojen edustajat toivat esiin huolen siitä, että tavoitteeksi asetettu autonomia voidaan tärvellä asetustasoisella sääntelyllä ja että yliopistojen laadunarviointi on nykyisin liian byrokraattinen ja raskas menettelytavoiltaan. Rahoituksen osalta kannettiin huolta vaikeammin tuotteistettavien humanististen tiedekuntien mahdollisuuksista hankkia ulkopuolista rahoitusta.

Kokoomuksen vaaliteemat ja Eurokorvan vastanneiden vastaavat esitykset

Eurokorvan loppuraportit valmistuneet – väestöryhmillä toisistaan poikkeavat tavoitteet

Suomen Toivo –ajatuspaja organisoi Eurovaaleihin liittyvän aivoriihen niin kokoomuksen jäsenten kuin suuren yleisönkin parissa. Kaikkiaan yli 4 000 nettikyselyyn osallistuneen suomalaisen vastauksista on koottu kaksi raporttia. Ajatuspajan sivuilta löydät Eurokorvan tulosten yleisen yhteenvetoraportin, jossa analysoidaan tuloksia kansalaisia eniten puhuttaneista näkökulmista.

Toinen raportti vertailee puolueen vaaliohjelman ja kansalaisnäkökulman painotusten eroja ja toisaalta eri väestöryhmien näkemysten eroja. Tuloksista huomataan, että miehet ja naiset sekä toisaalta nuorin ja vanhin ikäluokka korostavat varsin erilaisia tavoitteita Euroopan kehittämisessä.

Kuvassa KAS:n Lontoon edustuston johtaja Thomas Stehling sekä Katajanokan kasinolla järjestettyyn iltatilaisuuteen osallistunut Kimmo Sinivuori Ulkoasiainministeriöstä

Suomen Toivo –ajatuspaja sai vieraita Konrad Adenauer Stiftungista

KAS:n eli Konrad Adenauer Stiftungin Lontoon edustuston johtaja Thomas Stehling vieraili Suomessa 27.-29. toukokuuta. Ohjelmaan kuului mm. yhteistyöneuvottelut Suomen Toivo –ajatuspajan kanssa sekä tappamiset Saksan lähetystössä ja eduskunnassa.

Yhteistyöneuvottelujen kohteena oli KAS:n osallistuminen syksyllä 2009 järjestettävän, Itämerta ja Venäjää käsittelevän seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen.

Professori Tuomas Forsberg ja Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä käyvät yhdessä läpi Eurokorvakyselyä. Forsberg vaati mm. näppisten standardisointia Euroopassa.

Suomi puhuu – kuuleeko Eurooppa?

Suomen Toivo –ajatuspaja, Centre For European Studies ja Kansallinen Kokoomus järjestivät yhteisen markkinaponnistuksen Eurooppa-aiheisista teemoista Narinkkatorilla 17.5.2009.

Aurinkoinen sää ja vetovoimaiset esiintyjät keräsivätkin torin parhaimmillaan aivan täyteen sanan kuulijoita. Erkki Toivasen luento eurooppalaiseen tapakulttuuriin sekä professori Tuomas Forsbergin haastattelu liittyen Euroopan Unionia koskeviin yleisökysymyksiin saivat innostuneen vastaanoton tapahtuman yleisöltä. Ministerit Stubb ja Virkkunen valaisivat EUn vaikutusta omilla hallinnonaloillaan. Ulkoministeri Alexander Stubbin vetämä eurovaaliehdokkaiden haastattelu oli poliittista viihdettä parhaimmillaan – vankan asiasisällön lisäksi.

Suomen Toivo –ajatuspajan tukikohtana toimi CES-teltta, jossa yleisö pystyi Eurokorvan avulla lähettämään terveiset Kokoomuksen eurovaaliehdokkaille ja valituksi tuleville mepeille. Eurokorvassa on vieraillutkin huhtikuun alusta laskien yli neljä tuhatta eri henkilöä. Ajatuspajan teltassa oli myös jaossa viimeisimpiä ”Toivo Think tankin” julkaisuja. Iltapäivä päättyi Signmarkin ja Rhino Horns-yhtyeiden konserttiin.

Suomen Toivo -ajatuspaja jäseneksi EPPn think tank -verkostoon (CES)

Suomen Toivo -ajatuspaja valitiin 10.1.2008 Brysselissä pidetyssä yleiskokouksessa Centre for European Studies -verkoston jäseneksi. Jäsenyys toteutui virallisesti Kansallisen Sivistysliiton nimissä. Verkoston tavoitteena on tiivistää EPPn (http://www.epp.eu/index.php) jäsenpuolueiden kanssa yhteistyössä toimivien think tankkien keskinäistä yhteistyötä, parantaa puolueiden päätöksenteon tutkimuksellisia lähtökohtia sekä herättää mielenkiintoa ja keskustelua poliittisista teemoista eurooppatasolla. CERn toiminta käynnistyi syksyllä 2007. Suomen lisäksi vuosikokous hyväksyi jäseniksi ajatuspajat Unkarista ja Kroatiasta. Slovakialaisen säätiön hakemus siirrettiin maaliskuussa pidettävään yleiskokoukseen. Uusien jäsenhakemusten lisäksi maaliskuun kokouksen listalla on verkoston nimen muuttaminen. Ehdotuksena nostettiin esiin Helmut Kohl Centre for European Studies -nimi. Sisäiseksi työkieleksi päätettänee englanti.