EU:n Itämeri-strategia: poliittinen johtajuus puuttuu
Toivo Ajatuspajan ja Centre for European Studiesin yhteinen hanke, EU:n Itämeri-strategiaa ja Venäjää pohtinut seminaari kokosi Helsinkiin ja Tallinnaan talouden, turvallisuuspolitiikan ja Euroopan unionin asiantuntijoita pohtimaan strategian haasteita. Itämeren strategian toteuttaminen ei ole aivan yksinkertaista, mutta onnistuessaan sen hyödyt jakautuvat niin yksittäisille maille kuin EU:lle. Yksi ratkaisu saattaa löytyä Itämeren kaupunkien ja alueiden tiiviistä verkostoitumisesta.
EU:n Itämeri-strategia on edennyt vaiheeseen, jossa toimintasuunnitelma, tavoitteet sekä työkalut alueen kehittämiseksi ovat olemassa – vain Eurooppa-neuvoston siunaus enää puuttuu. Seminaarin viesti oli selvä: jotta päästäisiin sanoista tekoihin, on löydettävä konkreettisia toimenpiteitä Itämeren alueen ympäristön, vaurauden, saavutettavuuden sekä turvallisuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää yhteisen äänen löytymistä – sellaisen, joka tavoittaisi Venäjän osaksi kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.
Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt valtiovarainministeri Jyrki Katainen peräänkuulutti strategialle poliittista johtajuutta ja eurooppalaisen keskustaoikeiston omistajuutta (Kataisen avauspuheenvuoron kokonaisuudessaan löydät täältä). Ulkoministeri Alexander Stubb valotti Itämeri-strategian syntyvaiheita ja muistutti, että pohjoisen ulottuvuuden politiikka muotoiltiin osaksi tätä strategiaa. Entinen eurokansanedustaja Christopher Beazley huomautti lisäksi, että koko strategia perustuu alueen historiallisen yhtenäisyyden idealle, omalle identiteetille. Eurokansanedustaja Ville Itälä korosti tiukassa puheenvuorossaan oman, erillisen rahoituksen merkitystä ja nosti esiin myös NordStreamin kaasuputkihankkeen ympäristö- ja turvallisuuspoliittiset elementit.
Seminaarin puheenjohtajana toiminut Centrum Balticumin johtaja Esko Antola pohti alustuksessaan olemassa olevien instituutioiden riittävyyttä ja soveltuvuutta strategian toimeenpanoon. Hän huomautti, että myös Ukraina ja Valko-Venäjä ovat Itämeren alueen poliittisia toimijoita. Venäjän sitouttamisesta oli seminaarissa laaja yhteisymmärrys, ja keinoksi vaadittiin EU:lta yhtenäistä rintamaa: yhtenäisen sanoman voimasta todisti voimallisesti myös Viron entinen pääministeri ja CES:n akateemisen neuvoston jäsen Mart Laar.
Strategian toimeenpanossa painotettiin Itämeren alueen kaupunkien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Helsingin entinen ylipormestari Eva-Riitta Siitonen kertoi kokemuksistaan mm. Pietarin jätevesipuhdistamon rakentamishankkeessa. Siitonen painotti kaupunkien välistä viestintää ja yhteistyötä talouden, infrastruktuurin sekä ympäristökysymysten saralla.
Itämeren makroalueen poliittis-taloudellisessa yhdentymisessä on monia haasteita; tutkija Vadim Kononenkon esittämän näkemyksen mukaan Venäjä itse ei miellä Itämeren aluetta yhtenäisenä eikä edes näe sitä merkittävänä osana maansa ulkopolitiikkaa. Sama tilanne koskee myös muita maailman tämänhetkisiä talousmahteja, joilla ei ole yhtenäistä mielikuvaa alueesta. Alueen profiilin nostaminen Välimeren kaltaiseksi, helposti miellettäväksi kokonaisuudeksi edellyttääkin poliittista tahtoa, alueellisten toimijoiden sitouttamista sekä kriittistä itsetutkiskelua.
Sekä Helsingissä että Tallinnassa järjestetty seminaari keräsi kaikkiaan 50 osallistujaa. Englanninkielinen muistio julkaistaan Toivo Ajatuspajan sivuilla piakkoin. Syksyn aikana on tulossa myös julkaisu Itämeri-strategian poliittisesta omistajuudesta. |
